SÄÄNNÖT

Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry:n säännöt

Alkuperäiset säännöt on hyväksytty perustavassa kokouksessa 12.11.1975 ja muutokset niihin yhdistyksen kokouksissa 18.4.1994, 9.10.1995, 7.2.1996, 18.11.1996, 12.3.1997, 26.10.1998, 15.2.2000, 9.10.2000, 18.1.2007, 26.9.2012 ja 19.11.2015

1. YLEISTÄ

1 §

Yhdistyksen nimi on Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä P-klubi. Yhdistyksen kotipaikka on Turku ja kieli on suomen kieli.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Turun yliopistossa poliittista historiaa tai valtio-oppia opiskelevien henkilöiden yhdyssiteenä ja hyvinvoinnin edistäjänä. Yhdistys tukee heidän opintojaan sekä ammatillista että tieteellistä tietoisuuttaan sekä toimii jäsenistönsä etujen ajajana suhteessa Turun yliopiston ylioppilaskuntaan, Turun yliopiston poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineisiin sekä siihen hallintoyksikköön, jonka alaisina ko. oppiaineet kulloinkin toimivat. Yhdistys edistää ko. oppiaineita opiskelevien ja ko. oppiaineita Turun yliopistossa opettavien ja tutkivien henkilöiden yhteistyötä. Yhdistys voi liittyä yhteisöjäsenenä muihin yhdistyksiin ja yhteenliittymiin.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia sekä esitelmä-, keskustelu- ja kurssitilaisuuksia ym. vastaavaa tarkoituksensa toteuttamiseen tähtäävää toimintaa, opastaa jäseniään opinnoissa ja ylläpitää suhteita ko. laitoksiin, oppiaineisiin, muihin opiskelijajärjestöihin sekä Ylähuone ry -alumniyhdistykseensä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä, kirpputoreja sekä huvitilaisuuksia; ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia.

Yhdistys julkaisee lehteä nimeltä Walpo. Lehti ilmestyy vähintään neljä (4) kertaa vuodessa.

2. JÄSENYYS

4 §

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö, joka opiskelee tai harjoittaa opetus- tai tutkimustoimintaa Turun yliopiston poliittisen historian tai valtio-opin oppiaineissa. Lisäksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä sopivaksi katsomansa henkilön yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsenet maksavat liittyessään kertaluontoisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. Yhdistyksen jäsenellä on velvollisuus ilmoittautua vuosittain syys- tai lokakuun aikana yhdistyksen hallitukselle joko kirjallisesti, sähköpostitse, puhelimitse tai suullisesti.

Yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen kannalta ansioituneen henkilön kunniajäseneksi. Hallitus tekee esityksen kunniajäsenyydestä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen kokous päättää kunniajäsenyydestä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Erityisinä juhlavuosina, eli viiden vuoden välein yhdistyksen perustamisesta, kunniajäseneksi voidaan kutsua enintään kaksi (2) henkilöä ja muina vuosina enintään yksi (1) henkilö. Kunniajäsenille annetaan yhdistyksen kunniamerkki. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

5 §

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen yhdistyksestä kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä, jos jäsen: 1) on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut; tai
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, eli opiskele tai harjoita opetus- tai tutkimustoimintaa Turun yliopiston poliittisen historian tai valtio-opin oppiaineissa.

3. KOKOUKSET

6 §

Kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle vähintään viisi (5) arkipäivää ennen kokousta ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla sekä yhdistyksen yleisellä sähköpostilistalla.

Kokouskutsussa tulee mainita asiat, joiden käsittelyä varten kokous on koolle kutsuttu. Kokous voi kuitenkin päättää työjärjestyksestään näiden sääntöjen viidennen (5 §), seitsemännen (7 §), kahdeksannen (8 §), viidennentoista (15 §) ja kuudennentoista (16 §) pykälän sekä yhdistyslain kahdennenkymmenennenneljännen (24 §) pykälän asettamien rajojen puitteissa.

Kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.

7 §

Yhdistyksellä on kaksi (2) sääntömääräistä kokousta: syys- ja kevätkokous. Syyskokous tulee pitää marraskuun aikana ja kevätkokous helmi- tai maaliskuun aikana.

Syyskokouksessa tulee käsitellä seuraavat tulevaa toimikautta koskevat asiat:

1) hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen sääntöjen kymmenennen (10 §) pykälän määräämissä rajoissa
2) hallituksen puheenjohtajan valinta
3) hallituksen varapuheenjohtajan valinta
4) hallituksen sihteerin valinta
5) hallituksen taloudenhoitajan valinta
6) hallituksen poliittisen historian koulutuspoliittisen vastaavan valinta
7) hallituksen valtio-opin koulutuspoliittisen vastaavan valinta
8) hallituksen kahden (2) juhlavastaavan valinta
9) Walpon päätoimittajien lukumäärästä pättäminen (1-2)
10) Walpon päätoimittajien valinta (1-2)
11) hallituksen muiden jäsenten valinta
12) muiden toimijoiden valinta
13) jäsenmaksun suuruudesta päättäminen
14) toimintasuunnitelman hyväksyminen
15) talousarvion hyväksyminen
16) kahden (2) toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä valinta

Kevätkokouksessa tulee käsitellä:

1) tilintarkastajien lausunto edellisen toimikauden tileistä
2) toimintakertomuksen vahvistaminen
3) tilinpäätöksen vahvistaminen
4) tili- ja vastuuvapauden myöntäminen edellisen toimikauden hallitukselle.

8 §

Päätöksentekomenettely yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi niissä kohdissa kuin näissä säännöissä toisin määrätään. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä kuitenkin arpa. Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin, jos vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii, henkilövalinnoissa riittää kuitenkin yhden (1) jäsenen vaatimus. Ensi kertaa esillä oleva asia on siirrettävä seuraavaan kokoukseen, mikäli vähintään viisi (5) jäsentä sitä vaatii, ellei sitä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä julisteta kiireelliseksi. Asian käsittelyn uudelleen siirtämiseen tarvitaan yksinkertainen enemmistö.

Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan erikseen. Yksittäisissä henkilövalinnoissa noudatetaan vaalitapaa, jossa valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokas. Mikäli kukaan ehdokas ei kuitenkaan saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Tällöin valituksi tulee toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas, tasatuloksen ratkaisee arpa.

Syyskokouksessa suoritettava hallituksen kahden (2) juhlavastaavan ja muiden jäsenten valinta toimitetaan enemmistövaalina siten, että jokainen äänioikeutettu voi antaa äänensä yhtä monelle ehdokkaalle kuin täytettäviä paikkoja on. Tämän jälkeen henkilöt valitaan äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Näin toimitaan myös silloin, kun syyskokous on päättänyt Walpon päätoimittajien määräksi kaksi (2).

9 §

Yhdistyksen ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle hallituksen päätöksellä tai jos joko yksi kymmenesosa (1/10) tai kymmenen (10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii esittämäänsä asiaa käsittelemään. Mikäli kokous tulee kutsuttavaksi koolle yhdistyksen jäsenten yhden kymmenesosan (1/10) tai kymmenen (10) jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta, on hallitus velvollinen kutsumaan kokouksen koolle siten, että kokous tulee pidettäväksi viimeistään neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut tiedon vaatimuksesta.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle vähintään seitsemän (7) arkipäivää ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Tällöin hallitus on velvollinen sisällyttämään asian kokouskutsuun ja kokouksen esityslistalle.

4. HALLITUS

10 §

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan valittuna puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, poliittisen historian koulutuspoliittinen vastaava, valtio-opin koulutuspoliittinen vastaava, kaksi (2) juhlavastaavaa sekä enintään viisi (5) muuta jäsentä eli yhteensä yhdeksästä kolmeentoista (9-13) jäsentä. Muusta tehtävänjaosta sovitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta kesken kauden toimittamalla hallitukselle kirjallisen eroanomuksen. Hallituksen jäsenen erotessa kesken kauden on hallituksen uuden jäsenen valitsemiseksi kutsuttava koolle yhdistyksen sääntöjen yhdeksännen (9 §) pykälän mukainen yhdistyksen ylimääräinen kokous neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun eroanomus on tuotu esille hallituksen kokouksessa.

§ 11

Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta. Lisäksi hallitus kokoontuu, mikäli vähintään neljä (4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen tulee kuitenkin kokoontua vähintään kerran kuukaudessa muiden kuukausien paitsi kesä-, heinä- ja elokuun aikana.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Mikäli vähintään kolme (3), henkilövalinnoissa kuitenkin vähintään yksi (1), hallituksen jäsentä vaatii, on äänestykset suoritettava suljetuin lipuin. Suljetuissa lippuäänestyksissä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen kokouksissa on yhdistyksen jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä toisin päätä.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yhdessä sihteerin tai varapuheenjohtajan tai taloudenhoitajan kanssa.

5. MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

12 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

13 §

Yhdistyksen hallitus voi suosittaa päteviksi katsomiaan henkilöitä Turun yliopiston kolmikantaisiin toimielimiin.

Yhdistyksen kokous esittää edustajia laitoksen sisäisiin pysyviin kolmikantaisiin toimielimiin. Näitä toimielimiä täydennettäessä hallitus tekee esityksen korvaavista jäsenistä.

14 §

Yhdistyksen hallitus voi yhdistyksen jäsenen esityksestä jakaa kunniamainintoja. Erityisinä juhlavuosina, eli viiden vuoden välein yhdistyksen perustamisesta, kunniamainintoja voidaan jakaa enintään kolme (3) ja muina vuosina enintään kaksi (2) kappaletta. Hallitus päättää kunniamaininnoista yksinkertaisella enemmistöllä. Kunniamaininta voidaan jakaa yhdistyksen nykyiselle tai entiselle jäsenelle. Kunniamaininnan voi saada henkilö, joka on toiminnallaan yhdistyksessä edistänyt yhdistyksen tavoitteita ja päämääriä. Kunniamainintaa ei voi saada istuvan hallituksen jäsen. Kunniamaininnan saajalle annetaan yhdistyksen kunniamerkki.

15 §

Yhdistyksen kokous voi tehdä päätöksen sääntöjen muuttamisesta kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntömuutosesitysten sisällöstä on kokouskutsussa erikseen mainittava.

16 §

Yhdistyksen purkamisesta voidaan päättää kahdessa (2) peräkkäisessä vähintään neljäntoista (14) päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, jos ensimmäisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä ja toisessa kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä sitä kannattaa.

17 §

Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan yhdistyksen purkamisesta päättävän viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti sellaiselle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka tarkoituksiin sisältyy politiikan tutkimuksen ja opetuksen edistäminen.